”Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan.” (Apt. 3:6)
Mies, joka oli ollut syntymästään saakka rampa, sai kokea Jumalan valtakunnan todellisuuden, koska Pietari otti uskon askeleen, käskiessään miestä nousemaan ja kävelemään Jeesuksen nimessä. Pyhän Hengen voima ei pelkästään koskettanut miestä tai saanut häntä seisomaan, vaan hän parantui täydellisesti ja alkoi hyppiä ja ylistää Jumalaa (3:2-8). Kauniilla portilla kerjännyt rampa odotti saavansa rahallista avustusta, mutta hän sai paljon parempaa.
Pietari oli elänyt läheisessä suhteessa Jeesukseen, joka oli omalla esimerkillään opettanut, kuinka toimia tällaisessa tilanteessa (Luuk. 5:17-25), joten hän seurasi mestarinsa jalanjäljissä. Tapahtunut tunnusteko sai ihmiset hämmästyksestä suunniltaan, jolloin Pietari käänsi huomion häneen, jolle kuului kaikki kunnia tapahtuneesta – Jeesukseen Kristukseen (3:6-20) ja monet uskoivat ja pelastuivat (4:4).
Pietari ei katsonut tilanteessa itseensä ja siihen, mitä häneltä puuttui, vaan hän antoi sitä, mitä hänellä oli. Meidän on helppo luetella puutteemme ja selitellä itsellemme ja toisillemme, miksemme voi palvella Jumalaa ja läheisiämme. Tekosyyt ovat vaarallisia. Muistetaan, että Jumala on antanut meille Jeesuksessa Kristuksessa aivan kaiken, mitä tarvitsemme, jotta voisimme tehdä kaiken sen, mitä hän haluaa meidän tekevän.
Mitä annettavaa sinulla on?
