Laske tähdet

28.3.2025

Mitä vastaisit, jos kysyisin si­nulta, että muistatko jonkun tai joitain hetkiä elämästäsi, mil­loin Jumalan huolenpito on tuntunut jotenkin erityises­ti? Olen tehnyt tämän kysy­myk­sen viime aikoina useammalle ihmiselle. Näissä vas­tauk­sissa yh­tenäistä on ollut se, että Ju­ma­lan läsnäolo ja huo­lenpito on tuntunut vah­vim­min niissä het­kissä, kun olo on ollut eri­tyi­sen turvallinen.

Joskus pystymme sanomaan Jumalan erityisen huo­len­­pidon, suojelun ja turvan tun­­temisen vasta jälkeenpäin, kun olemme selvinneet jostain raskaammasta elämänvai­hees­ta tai kriisistä. Kuinka mo­nes­ti olen kuullut ja myöskin it­­se todennut, että ”en olisi kos­­kaan selvinnyt tästä ilman Ju­malan apua ja huolenpitoa”. Ja vaikka jossain kohtaa olisi tun­tunut, että missä Jumala on nyt kun eniten apua tarvitsen, jälkeenpäin pystyn toteamaan, että sielläkin Jumala oli, huo­lehtimassa.

Olen jäämässä nyt kolmen kuu­kauden virkavapaalle Kan­san­lähetyksen työstäni, koska val­mistaudumme Solina-lapsi­kuo­ron kanssa toukokuulla esi­tettävään kolmanteen Solina-musikaaliin. Käsikirjoittaja Han­na Kivisalo on kirjoittanut meil­le hienon, koskettavan, haus­kan, ajatuksia herättävän teks­tin, sekä kirjoittanut ja teh­nyt uusia kauniita lauluja yh­dessä mm. Pekka Simojoen ja Jari Levyn kanssa. Näytelmä pohjautuu Raamatun ker­tomukseen Mooseksen ja jouk­konsa vaelluksesta kohti Lu­vattua maata. Hanna Kivisa­lo on kirjoittanut ”Olisi tyhmää kääntyä nyt” -näytelmän hä­nelle tyypilliseen tapaan, niin että sanoma avautuu ja kos­kettaa. Ja myöskin sellaista ihmistä, joka ei kertomusta tun­ne.

Meistä jokainen tietää, et­tä elämämme ei ole aina tasais­ta vaellusta, vaan meidän jo­kaisen elämään kuuluvat myös­kin erilaiset erämaavael­luk­set. Mooseksen ja joukkonsa matkan varrella tuli monta kohtaa ja koettelemusta, mis­sä teki mieli luovuttaa ja kään­tyä takaisin. Miten monta kertaa mekin mielellämme hyp­päisimme vaikeiden hetki­en yli, tai valitsisimme tien jo­ka omasta mielestämme tun­tuisi hyvältä ja järkevältä, ehkä helpommaltakin. On tot­ta, että joskus luovuttaminen on järkevää, mutta kuten täs­säkin tapauksessa, joskus pää­määrän saavuttaminen vaa­­tii vastoinkäymisiä ja ras­kaam­paakin vaellusta. Etkä eh­kä koskaan saisi tietää mitä hie­noa siellä matkaan päässä odot­taisi, jos kääntyisit takaisin. Jumala on antanut vaelluk­sem­me voimaksi lupauksensa, Hän on luvannut pitää meistä huo­len, vaelluksemme ihan jo­kaisena hetkenä. Jumala on an­tanut vaelluksellemme voi­mak­si myös toinen toisemme, ja toivoo että kun toinen kaatuu, toinen on nostamassa. Olem­me saaneet vaelluksel­lem­me varusteeksi ja voimaksi myös­kin rukouksen. Voimme ru­kouksessa pyytää Jumalan vii­toitusta, johdatusta ja siu­naus­ta omaan sekä lähim­mäis­temme elämään.

Laske tähdet yllä tämän maan.
Jos et pysty, voisit alkaa luottamaan.
Että hän joka kesytti pimeyden,
antoi auringolle taiteilijan vapauden
maalata taivaan väreillään.
Hän kyllä tietää miten täällä selvitään.

Hanna Kivisalo

Kun seuraavan kerran katsot tähtitaivaalle, yritä laskea nä­kemäsi tähdet. Jos et pysty las­kemaan tähtiä, palauta mie­lee­si Jumalan meille antamat lu­paukset ja suunnitelmat. Niitä on enemmän kuin on tähtiä tai­vaalla, ja enemmän kuin on hie­kanjyviä. Se kertokoon ja to­distakoon meille sen, minkä va­­raan ja kenen huolenpitoon voim­­me jokaisen päivän, sen jo­kaisen hetken laskea.

Kuva: Photoshop AI

Ilonen Suvi

juniorityöntekijä

suvi.ilonen@sekl.fi

+358 50 562 5808

Share This