Julkaisimme Solina-lapsikuoron kanssa joulun alla uuden levyn. Tämä toinenkin levymme sisältää Pekka Simojoen, Jari Levyn, Jarkko Joupin ja Hanna Kivisalon kauniita säveliä ja sanoja. Oma henkilökohtainen suosikkini levyllä on Samaa maata -laulu, jota lasten laulamana en ole tainnut pystyä vielä kertaakaan kuuntelemaan silmät kostumatta. Laulun hienoon säveleen Hanna Kivisalo on tehnyt kauniin ja koskettavan tekstin.
”Karttapallon rajat kulkee meidän välillämme, jakaa moneen osaan nämä pienet elämämme. Vaikka jalkojemme alla polttaa sama maa, miksi emme leikkikenttää keskenämme tasan jaa?”
Tähän tehtävään saimme kutsun, jakaa yhteinen Jumalan luoma leikkikenttä, tehdä siitä yhteinen, kantaa siitä yhteinen vastuu. Saimme kutsun myöskin jakaa sitä hyvää mitä olemme lahjaksi saaneet, se hyvä, mitä minä olen saanut ja mikä kenties toiselta puuttuu. Saimme kutsun kantaa toisiamme, viedä hyvää ja parempaa sinne, missä sitä tarvitaan, ja erityisesti sinne missä siitä hyvästä ei ole edes välttämättä tietoakaan.
”Jos on joku voinut rajat karttapalloon piirtää, eikö niitä silloin voisi lapsi hyvin siirtää. Pestä kyynelillä, taikka saippualla vaan, että pääsisimme viimein kaiken hyvän jakamaan.”
Jeesus antoi esimerkiksi lapsen. Hän sanoi Jumalan valtakunnan olevan lasten kaltaisten. Lasten parissa työskennelleenä aavistan, mitä Jeesus tällä tarkoitti. Olen saanut paljon palautetta Solina-kuoron konserttien jälkeen siitä, että se ilo ja vilpittömyys, mikä lapsissa on laulaessaan ja esiintyessään, tarttuu ja koskettaa. Lapsi ottaa vastaan ja haluaa jakaa hyvää eteenpäin. Kuoronjohtajana saan lapset helposti syttymään, kun kerron, että joku kuulijoistamme saattaa olla tänään surullinen tai vaikkapa peloissaan ja hän saattaa saada juuri tänään hymystäsi, laulustasi ja sen sanoista ja sanomasta jotain sellaista, mikä saa hänet hymyilemään ja tuo hänen elämäänsä iloa ja toivoa. Olen lukuisat kerrat saanut todeta, miten paljon lapsi haluaa tehdä sen. Eikä hän teeskentele jakaessaan hyvää eteenpäin, se tulee aidosti.
Jumala haluaa meille hyvää ja on antanut sitä meille paljon, jaettavaksi asti. Hän haluaa, että kunnioitamme toinen toisiamme, emmekä rakenna muureja ja raja-aitoja toistemme välille. Ei hänkään näe yhden yhtä rajaa meidän ihmisten ja ihmisryhmien välillä.
”Ja jos taivaan Isä katsoo tätä meidän maata, eihän yhden yhtä rajaa täällä nähdä saata. Ylhäältä kun katsoo tätä meidän planeettaa, näkyy pelkkä yksi suuri taivaan Isän kaunis maa.”
Kuulen laulun sanoissa myös vastuun ja haasteen meille aikuisille ja toinen toisillemme. Miten paljon asenteemme, arvovalintamme ja ehkä mitättömiltä tuntuvat huumorimielessäkin sanotut heitot toisista ihmisistä tai eri ihmisryhmistä saattavat vaikuttaa ympäristöömme. Ja erityisen vastaanottavainen sille on lapsi.
Jeesus antoi meille lapsen esimerkiksi. Haastan sinut ja itseni pohtimaan hetkeksi, mitä kaikkea Jeesus tällä halusi meille sanoa? ”Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta.” (Mark. 10:14)
”Me ollaan kaikki samaa maata, on Luojamme antanut sen. Me ollaan kaikki samaa maata, on pallomme ihmeellinen. Tänne mahtuu maailman lapset, jokainen.”
