Kuka pitäisi minun puoliani? Kuka vastaisi, että minun oikeuksiani kuullaan? Olen törmännyt usein ajatukseen, jossa vaadimme kiihkeästi omia oikeuksiamme. Ollessani korona-aikana koulussa töissä huomasin, että jo alakoululainen osaa vaatia oikeuksiaan. ”Minulla on oikeus välituntiin!”, vaikka juuri aiemmin tämä oppilas oli lähinnä häirinnyt oppituntia ja kieltäytynyt tekemästä opettajan antamia tehtäviä. Kun opettaja on nyt jättänyt oppilaan välitunniksi tekemään oppitunnilla väliin jääneitä tehtäviä, luokasta kaikuu ääni: ”Et sä näin voi tehdä, mulla on oikeus välituntiin!”
Mitä jos ajatellaan asioita hieman hengellisemmästä näkökulmasta. Mitkä ovat meidän oikeutemme kristittyinä? Millaisia asioita Jumala on luvannut tai antanut meille? Ainakin hän antoi meille oikeuden tulla Jumalan lapsiksi (Joh. 1:12). Me saamme lähestyä Jumalaa Jeesuksen nimessä ja hän lupaa kuulla meitä. Jumala on luvannut lisäksi pitää huolen meistä kaikessa muussakin. Ei toki niin ettei, meiltä koskaan mitään puuttuisi. Tässä vain muutama huomio meidän oikeuksistamme, mutta tähän voisi varmaan lisätä vielä joukon Jumalan lupauksia, joihin olemme uskon kautta oikeutettuja.
Olisi ihanan helppoa jäädä ajatukseen, jossa saamme Jumalalta kaiken ja meidän elämämme olisi vain oikeuksia. Mutta. Itse en kykene näkemään asioita niin, että meillä olisi vain oikeuksia. Näen, että oikeuksien lisäksi meillä on myös velvollisuuksia. Ajattelenkin niin, että ne ovat oikeastaan saman kolikon eri puolet. Toisella puolella lukee oikeudet ja toisella velvollisuudet.
Joskus tunnumme unohtavan tämän velvollisuuspuolen. Ensinnäkin tietysti on velvollisuutemme pitää kunnossa oma jumalasuhteemme. Emme voi tietää Jumalan tahtoa, jos emme lue hänen sanaansa. Ja kuinka voit väittää olevasi läheinen, jos et juttele hänen kanssaan rukouksessa. Seurakunnan yhteinen kokoontuminen on helppo jättää väliin, sillä näkeehän noita jumalanpalveluksia netistäkin, ja kun ei tilaisuuden musiikkikaan oikein nappaa.
Ajattele, että tulet matkalta kotiin. Mitä teet ensimmäise- nä kotiin tultuasi? Itse ainakin aloitan siitä, että katson kaiken olevan kunnossa. Sen jälkeen puran laukut ja katson mitä jääkaapissa on lähinnä siksi, että tiedän, tarvitseeko mennä kauppaan, jotta perheellä on ruokaa. Meillä on oikeus tulla yhteisiin kokoontumisiin istumaan ja lepäämään, mutta siellä, missä on koti, on myös kotityöt. Aivan kuten 5-vuotias poikani tuo syötyään astiat keittiöön tai siivoaa lelunsa leikkien jälkeen, meillä on myös velvollisuus hoitaa kotityömme seurakunnassa.
Eihän Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan (Matt. 20:28).
Sinulla on mahdollisuus istua tilaisuudessa, koska joku muu hoiti vastuun siitä. Sinä sait kuunnella opetusta, koska opettaja hoiti velvollisuutensa ja valmisteli opetuksen. Sinua palveltiin, koska joku muu teki osansa. Sinulla on nämä oikeudet vain koska, joku muu hoiti velvollisuutensa. Oikeudet ja velvollisuudet ovat välttämättömiä, sillä sinulla on oikeuksia vain siksi, että joku toinen hoiti velvollisuutensa. Jeesus hoiti velvollisuutensa Isää kohtaan ja kuoli ristillä meidän syntiemme edestä, jotta sinulla ja minulla on mahdollisuus pelastua.
