Jeesuksella oli selkeä tavoite ja päämäärä opetuslastensa suhteen. Jeesus ei tavoitellut ensi sijaisesti suuria ihmismassoja, vaan hän pyrki tekemään pienestä joukosta opetuslapsia, jotka kykenevät toistamaan saman sen jälkeen, kun hän on palannut Isän luokse. Ihmissuhteet eivät rakennu hetkessä, siksi tarvittiin ajan viettämistä yhdessä. Noiden kuukausien aikana Jeesus mallinsi opetuslapsilleen, mitä tarkoittaa elää niin kuin hän eli (1. Joh. 2:6) ja hän opetti heille esimerkillään kuutta keskeistä Jumalan valtakunnan periaatetta.
1. Riippuvuus Pyhästä Hengestä
Pietari kuvailee Corneliuksen kodissa jotain siitä, mitä hän oli itse nähnyt ja kokenut: ”Te olette kuulleet Jeesuksesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki, jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan.” (Apt. 10:38). Pyhällä Hengellä oli aivan keskeinen merkitys ja rooli Jeesuksen elämässä ja työssä – hän oli täynnä Henkeä ja toimi Hengen voimassa (Luuk. 4:1, 14, 18).
2. Rukouksen tärkeys
Ihmisillä oli valtavasti tarpeita ja väkijoukko tungeksi Jeesuksen ja opetuslasten ympärillä. Kesken kaikkea touhua ja kiirettä Jeesus vei opetuslapsensa yksinäiseen paikkaan levähtämään Isän kasvojen edessä (Mark. 6:31). Voimme lukea lukuisista kohdista Jeesuksen rukouselämästä ja näemme, kuinka hän opetti niin sanojensa kuin elämänsä kautta opetuslapsilleen rukouksen tärkeyttä. Viesti meni perille, sillä opetuslapset halusivat oppia rukoilemaan niin kuin Jeesus (Luuk. 11:1).
3. Jumalan sanan merkitys
Jumalan sana oli Jeesuksen elämän keskiössä, sillä hän tunsi kirjoitukset ja tiesi niiden olevan tie Isän tahdon tuntemiseen. Jeesus nuhteli usein fariseuksia ja saddukeuksia siitä, että he eivät lukeneet ja opiskelleet Jumalan sanaa ja kulkivat sen tähden eksyksissä tuntematta Jumalan voimaa (Mark. 12:24). Jeesus painotti sitä, että Jumalan sanaa ei pidä pelkästään puhua, vaan sen tulisi myös näkyä elämässä käytännössä. Itse asiassa rakkautemme häneen käy ilmi Jumalan sanan noudattamisessa (Joh. 14:23-24).
4. Tavoitteelliset ihmissuhteet
Jeesus tuli maailmaan meidän ihmisten tähden ja rakkaus oli Jeesuksen kaikkien ihmissuhteiden perustana. Hän ei etsinyt pelkästään kadotettuja, vaan hän tavoitteli päämäärätietoisesti muutamia opetuslapsia, joiden kanssa hän eteni tavoitteellisesti syvemmälle haastaen heitä sanojensa ja elämänsä kautta samaan rakkauteen heidän omissa ihmissuhteissaan, jotta he voisivat elää niin kuin hän eli ja tehdä, mitä hän teki (Mark. 1:17).
5. Kuuliaisuus Jumalan tahdolle
Jeesus eli koko elämänsä kuuliaisuudessa ja vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus (Hepr. 5:8) Se näkyi siinä, että Jeesus teki vain sitä, mitä näki Isän tekevän eikä pyrkinyt toteuttamaan omaa tahtoaan vaan Isänsä tahdon (Joh. 5:19, 30). Opetuslapset oppivat Jeesuksen seurassa tinkimätöntä kuuliaisuutta ja hänen taivaaseen astumisensa jälkeen he olivat valmiit kärsimään ja antamaan henkensä evankeliumin tähden, kuten Jeesus oli antanut elämänsä heidän tähtensä.
6. Isän korottaminen kaikessa
Koko Jeesuksen elämä korotti Isää ja hänen kunniaansa. Yhä uudelleen ja uudelleen Jeesus julisti, että Isä on hänessä ja hänen tekonsa ovat Isän tekoja. Hän ei tehnyt mitään omin neuvoin, vaan puhui niin kuin Isä oli häntä opettanut (Joh. 8:28). Hän kehotti opetuslapsiaan elämään riippuvaisena hänestä ja tuomaan kiitosta Jumalalle kaiken sen kautta, mitä he tekivät ja sanoivat (Matt. 5:16).
”Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli.”
Nämä kuusi periaatetta läpäisivät Jeesuksen elämän ja kun hän kehottaa meitä vaeltamaan niin kuin hän vaelsi (1. Joh. 2:6), hän tahtoo meidänkin elämämme ilmentävän näitä prioriteetteja. Varttuneempien kristittyjen tulisi mallintaa näitä periaatteita oman elämänsä kautta uusille uskoville, kun he aloittavat matkaansa Jeesuksen opetuslapsina.
Kenelle sinä voisit antaa aikaasi ja olla esimerkkinä Jeesuksen seuraamisesta?
